sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Helsingissä sattuu ja tapahtuu

Miltei kaikki ovat kokeneet sen tunteen ettei olisi mitään tekemistä. Ulkona on taatusti aina tekemistä, ainakin Helsingissä, missä kaupunki vain syytää uusia aktiviteetteja. Minne sitten voi mennä?

Harrastajien määrä lisääntyy vuosittain Helsingissä, ja vapaa-aikaa pidetään entistä tärkeämpänä. Liikunta varsinkin on yleistynyt viimeisen 30 vuoden aikana, mutta työmatkoihin ja liikkumiseen liittyvä liikunta kuten pyöräily ja kävely laskenut. Helsingin hyvät joukkoliikenneväylät vaikuttavat liikkumiseen, mutta tarjoavat samalla hyvän liikenneverkoston harrastaville, ei-ajoikäisille nuorille, rohkaisten harrastamaan lajeja, joissa joutuu liikkumaan joka puolella kaupunkia, joita ei muuten voisi harrastaa.
 
Kaupungin tarjoamien harrastus- ja liikuntatilojen ansiosta yhä useampi poistuu kotoaan harrastamaan liikuntaa tai toteuttamaan musikaalisia lahjojaan, eikä jää sohvalle joutilaana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 15–24 vuotiaista neljäkymmentäseitsemän ihmistä sadasta harrasti enemmän kuin neljää eri lajia neljän viikon aikana, joka on 8 henkilöä enemmän kuin vuonna 1999. Kasvu ei kuulosta kovin suurelta, mutta se on miltei 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1999, eli noin 100 000 harrastajaa enemmän koko Helsingin mittakaavassa. Koko väestön tasolla noin joka kymmenes liikkuu terveyden kannalta riittävästi, ja lapsista ja nuorista noin yksi kolmannes. Harrastukset parantavat nuorten turvallisuudentunnetta, ja he saavat samankaltaisia ystäviä. Varsinkin koulun järjestämät kerhot tunnetusti vähentävät kiusaamista ja ulkopuolelle jäämistä.
 
Tänä marraskuussa aukesi taas kerran rautatientorin luistelurata. Tämä luistinrata avaa liikuntamahdollisuuden keskelle betonipylväitä, ja viime kaudella luistelijoita oli 29 000, ja kahvila mukaan lukien kävijöitä noin 79 000. Talviliikuntamahdollisuuksia on paljon tarjolla, sillä Helsingissä on miltei 70 ulkojäätä jotka ovat avoimia kaikille, ja niitä on ripoteltu lähes kaikkialle, joten asuinpaikasta riippumatta joku on lähellä.
 
Taiteilija Janne Siltasen työ
Baanan kevyen liikenteen
 väylän varrella.
Kesälajeista suosituin, eli jalkapallo, on myös helposti harrastettavissa, sillä pelkästään Suomen Palloliiton rekisterissä olevia kenttiä on reilusti yli kuusikymmentä, ja lajin luonteen huomioon ottaen pelipaikat ovat miltei rajattomat, sillä kaupungissa on myös rutkasti puistoja ja piha-alueita.
 
Kesällä 2012 Helsingin Sanomatalon ja Ruoholahden välille rakennettiin pyöräily-, kävely- ja juoksuväylä, joka nimitettiin Baanaksi. Se ei ainoastaan liikuta helsinkiläisiä, vaan myös toimii loistavana oikotienä jalan- ja pyörilläkulkijoille, joiden kuuluu päästä Töölöstä Ruoholahteen mahdollisimman nopeasti ja kätevästi. Baanalle on myös sijoitettu penkkejä, rullalautailuun sopivia alueita sekä koripallo- ja pöytätenniskenttä.
 
Helsingin kaupunki tarjoaa alati uusia liikunta- ja harrastusalueita ja – tiloja, ja avaa täten uusia mahdollisuuksia alueen väestölle. Nämä kaupungin tarjoamat palvelut eivät ole mitään humpuukia, sillä ne liikuttavat ja kouluttavat satoja tuhansia ihmisiä ainoastaan Helsingissä, ja luovat pohjaa nuorten tuleville ammateille ja sosiaaliselle elämälle.

2 kommenttia: